Savi ja Puu

  Nyt voisi sanoa, että ollaan voiton puolella nurkan korjauksessa. Kengitys jatkuu kyllä nurkankin jälkeen, lahoa löytyy kymmeniä metrejä. Tein tuohon kolmanneksi alimpaan hirteen hammaslapaliitoksen, koska nuo kaksi ylempää hirttä on liitetty nyt sormiliitoksella, tai litsiliitoksella, kuten Panu Kaila liitosta kutsuu. Hammaslapa on hyvä liitos kun halutaan hirteen vetolujuutta. Sormiliitos ei pidä kuin sivusuunnassa, paitsi jos liitoksen sormesta koloineen tekee niin pitkän, että siihen voi porata reijän sivusta ja tapittaa läpi sormen. Toiseksi alimpaan hirteen teen myös sormiliitoksen, joten tuo hammaslapa tekee nurkasta vahvemman. Alimman hirren jatkokseen täytyy aina tehdä hammaslapaliitos, varsinkin jos kivijalka on luonnonkivestä ja kivet pääsee mahdollisesti jossain rakennuksen elinkaaren aikana liikkumaan. Toiseksi alimmasta hirrestä löytyi vanha paikkaus. Lahot oli kyllä siististi poistettu ja paikkakin hyvin tehty, mutta tuo eriste paikan alla on ollut virhe. Eristeessä ol

Nostopisteet Talon nurkka on lahonnut seinälle pitkään vuotaneesta sadevedestä. Tyypillinen vika talossa, jossa sadevesijärjestelmää ei ole huollettu vuosiin. Tässä tapauksessa kyllä vuosikymmeniin. Talossa on ollut multapenkki rakenne ja yleensä se merkitsee sitä, että kengitettävää löytyy ympäri taloa ja nimenomaan yhdestä tai kahdesta alimmasta hirsikerrasta. Nyt aloitin nurkasta joka on työläin ja hitain korjattava. Aluksi täytyy laittaa nostopisteet sopiville kohtaa, pultata ne seinien läpi niin, että hirret nousee halutusta kohtaa ja vapauttaa ensimmäisen korjattavan hirren. Tunkit on syytä laittaa niin, ettei ne ole vinossa ja pahimmassa tapauksessa työnnä seinää ulos nostettaessa. Seinä kyllä useimmiten liikkuu sentin tai kaksi ulospäin, mutta sen kanssa voi vielä elää. Jos seinä pyrkii pahasti liikkumaan ulos, niin silloin laitetaan vetolaite, esim vaijeritalja, tunkin nostopisteen ja vastakkaisen seinän välille. Tämän voi tehdä kierretangoilla seinien läpi.  Ensimmäiset hirre

Seinälämmityselementti savesta  Vähän, jos lainkaan, Suomessa käytetty seinälämmitys voi olla hyvä ratkaisu talossa, jossa halutaan syystä tai toisesta välttää vesikiertoisen lämmityksen asentaminen lattiaan ja toisaalta ei haluta asentaa vesikiertoisia pattereita seinille. Kuvan savilevy on vain yksi versio asennuselementistä tai tavasta asentaa vesikiertoinen lämmitys seinään. Itse ajattelin vanhaa hirsitaloa jossa joko on tai asennetaan puukuitulevy hirren pintaan. Useimmiten seinät ovat enemmän tai vähemmän kieroja, eikä suoran elementin asennus onnistu ilman seinän suoraksi koolaamista. Lämmitysputket voi asentaa siinä tapauksessa kiinnikkeillä suoraan puukuitulevyn pintaan ja rapata esimerkiksi savilaastilla. Seinäputkilla saadaan tehokkuutta verrattuna seinälle asennettuihin pattereihin, eikä veden lämpötila tarvitse olla niin korkea. Energiaa säästyy. Sen lisäksi konvektiota ei ole, eli huoneilma pysyy pölyttömämpänä. Ja vielä yksi mainio ominaisuus seinälämmityksellä on, sitä

 Kuvassa vanhaa aikaisemmin savirapattuna ollutta hirsiseinää. Rappaus on poistettu seinästä 1900-luvun alkupuolella, jolloin talon kaikki seinät on pinkopahvitettu. Alunperin talossa on ollut vain kaksi huonetta ja hyvin matala. Kuvasta näkyy, että katto on ollut noin 40cm matalammalla nykyistä. Alanurkassa näkyy miten savi, jolla on tiivistetty hirren ja kivijalan välinen sauma, on nostanut kosteutta hirteen ja lahottanut hirren alapinnan ja näin ollen hirsi täytyy vaihtaa. Jos laho olisi pieni ja paikallinen, korjauksen voisi suorittaa paikkaamalla.  Ulkoseinää pitkin valunut sadevesi on aiheuttanut nurkkaan melko laajan lahovaurion. Nämä on niitä ikäviä yllätyksiä, mutta korjattavissa tämäkin. Talossa on hiekkatäyttö koko alapohjassa. Tarkoitus on imeä hiekka pois ja tehdä tilalle tuulettuva alapohja. Voi olla että suunnitelma alapohjan suhteen vielä muuttuu. Riippuu siitä saadaanko alapohjaan riittävästi korkeutta sekä eristeelle että tuuletus tilalle, myös kivijalka on matala ja

 Saippuat joissa vasemmassa koostumuksena oliivi- ja kookosöljy, oikeassa oliiviöljy ja kookosrasva. Tuota oliivi-kookosöljysaippuaa en sekoittanut niin kauaa, että siitä olisi tullut kiisselimäistä kuten ohjeissa sanotaan, mutta siitä huolimatta koostumus tuntuu hyvältä. Se tuntuu myös öljyisemmältä kuin oliivi-kookorasvasaippua, eli voisi olettaa että se toimii hyvin myös savi- tai kalkkipintalaastin suojaamiseen kosteudelta. Kuten edellä savilaatta postauksessa totesin, aion kokeilla myös laattojen suojausta saippuoilla.

Mehuprässi saunapadasta  Tuossa saippuapostauksessa mainitusta maitotölkin käyttämisestä saippuamuottina tuli mieleen omenamehun teko. Nimittäin uhrasin kaksi maitotölkkiä saippuahommiin jotka olin pessyt vastaisen varalle omenamehun pakastamista varten. Tuon puristimen omanamehun tekoon tein muutama vuosi sitten. Koetin ensi pienellä, ehkä viiden litran tehdastekoisella puristimella mehun tekoa, mutta totesin sen toivottoman työlääksi ja hitaaksi. Saunapadasta kehkeytyi sopivan suuri, 60 litrainen puristin. Ja vielä kun oli tuollainen veivattava mekaaninen tunkki ja sopivaa puutavaraa varastossa, niin homma alkoi vaikuttaa selvältä. Yksi kesäpäivä meni puristinta rakentaessa, mutta on se ollut myös tarpeen. Noin sangollinen mehua tulee yhdellä puristus kerralla. Täyteen puristinta ei kannata laittaa, omenamassa ei puristu läpi asti eikä kaikki mehu irtoa, mutta on pieni vaiva tyhjätä ja täyttää pata uudestaan. Voisi tietysti tehdä puristimen, jossa padassa on useampi erillinen taso, e

Aineet saippuan tekoon  Halpaa kuin saippua, sanotaan. En tiedä miten halpaa on tehdä omat saippuat, mutta helppoa se on. Oliiviöljysaippuaa tarvitaan mm tadelakt kalkkirappauksen, että venetsialaisen rappauksen pinnoitukseen. Saippuakäsittely tekee niistä vedenpitävän. Mutta tämä postaus ei käsittele mainittuja rappauksia, vaan saippuan valmistusta.  Resepti: 350 g oliiviöljyä 150 g kookosrasvaa 70 g lipeää (viemärirae) ja 150 g vettä. Kookosrasva sulatetaan kattilassa, jonka jälkeen siihen sekoitetaan oliiviöljy.  Lipeärakeet sekoitetaan kylmään veteen. Vesi kuumenee lipeän lisäämisen jälkeen, joten ei kannata huolestua jos astia tuntuu kuumalta. Lipeäseos lisätään kookosrasva/oliiviöljyn sekaan sauvasekoittimella sekoittaen. Seosta sekoitetaan niin kauan kunnes se näyttää kiisselimäiseltä. Tämän jälkeen seos kaadetaan muottiin, itse käytin päästä avattua maitotölkkiä. Tämän jälkeen odotetaan saippuan valmistumista. Ohjeet sanoo, että saippuaa on hyvä kypsyttää 1-6 kk. Mitä pidempään